10:stä älykkyyden osa-alueesta

10:stä älykkyyden osa-alueesta

Teoreettisesti älykkyyttä ei mitata ainoastaan älyllisenä ymmärtämisenä. Älykkyys on paljon laajempi kokonaisuus, joka sisältää koulutuksen, minäkuvan, sosiaaliset taidot, havainnointikyvyn, muistin, vuorovaikutustaidot, filosofian jne. Näiden pohjalta, kymmentä älykkyyden osa-aluetta voi stimuloida luovuudella.

1. VISUAALISUUS

 

Visuaalinen älykkyys. Aktiviteeteissa, joissa lasten täytyy käyttää valmiuksiaan ymmärtää, tunnistaa ja ilmaista itseään avaruudellisessa, oikeassa maailmassa.

On kyky hahmottaa hyvin tiloja, värejä ja muotoja sekä mittasuhteita.

Tässä astuvat kuvaan muovailu, mosaiikkityöt, kynttilöiden ja makeisten tekeminen, tinanvalanta, kipsityöt sekä paperimassa-askartelu.

 


 

2. ELÄMÄNKATSOMUS

 

Olemassaolo. Aktiviteeteissa, joissa lapsen täytyy käyttää valmiuksiaan tunnistaa, että elämä ja olemassaolo ovat erilaisia jokaisella individuaalilla lapsella.

Lapset saavuttavat eksistentiaalista älykkyyttä tunnistamalla, että elämä ja olemassaolo ovat erilaisia jokaisella individuaalilla lapsella.

Tämä tapahtuu eritoten silloin, kun lapsi piirtää, maalaa tai tuottaa muilla tavoin kuvia ja   esittelee    niitä näyttääkseen mitä on saavuttanut.

 


 

3. INTUITIIVINEN ÄLYKKYYS

 

Intuitio. Aktiviteeteissa, joissa lapsen täytyy käyttää valmiuksiaan ennakoida reaktioita.

On kyky vaistota mitä (varmaankin) tulee tapahtumaan, kyvyssä arvata ajatuksia sekä synkronoida niitä.
Tätä kehittävät uusien materiaalien kanssa kokeilu, luonnon tutkiminen, keräily sekä tapa keksiä uudenlaisia käyttöjä materiaaleille, kuten liimat, teipit,

 


 

4. ITSETUNTEMUS

 

Aktiviteeteissa, joissa lapsen täytyy käyttää valmiuksiaan ymmärtää itseään sekä uskaltaa tehdä itsenäisiä valintoja ja päätöksiä, vaikka hän on yksin mielipiteensä kanssa.

On kykyä ymmärtää itseään sekä toimia ja tehdä päätöksiä, jotka sopivat heitä kulloinkin ympäröivään tilaan.

Tätä tapahtuu kun lapsi käyttää laajaa valikoimaa erilaisia materiaaleja, esim. liituja, papereita, kartonkeja, helmiä, vesivärejä jne. saavuttaakseen jotain, joka ilmaisee hänen omaa persoonaansa.

 


 

5. KEHONTUNTEMUS

 

Aktiviteeteissa, joissa lapsen täytyy käyttää kehoaan ja voimiaan ilmaistakseen ideoitaan ja tunteitaan.

Kehittyy, kun lapsi saa käyttää fysiikkaansa sekä kehoansa ilmaistakseen ideoitaan ja tunteitaan.

Tässä auttavat sormivärit, jalkojen ja käsien kipsivalokset tai maalijäljet, isojen pintojen koristelu/maalaaminen tai isojen piirrosten tekeminen, kollaasityöt sekä kuvanveisto.

 


 

6. MUSIKAALISUUS

 

Aktiviteeteissa, joissa lapsen täytyy käyttää valmiuksiaan ymmärtää ja ilmaista tunnetiloja sointujen ja melodioiden kautta.

Ilmenee kyvyssä ymmärtää ja ilmaista rytmejä, nuotteja, sointuja ja melodioita.

Tätä älykkyyttä kehittämään on olemassa paljon erilaisia materiaaleja, joista voi tehdä soittimia – ja sitten käyttää niitä. Musiikkia voi myös ilmaista kuvallisesti käyttäen liituja, maaleja ja vesivärejä musiikin sävyjen mukaan.

 


 

7. LUONNONTIETO


Luonnon ymmärtämisen kyky​: Aktiviteeteissa, joissa lapsen täytyy käyttää valmiuksiaan tutkia, tarkkailla, kunnioittaa ja jäljitellä luontoa.

On kyky aistia, tutkia, ymmärtää, tarkkailla ja jäljitellä luontoa ja oppia luonnonvoimista ja     kuinka ne vaikuttavat maailmaan ja elinolosuhteisiin.

Tätä taitoa tukevat luonnonmateriaaleista luominen: tauluja, kollaaseja, käyttöesineitä, koristeita. Myös olemassa olevien tuotteiden jalostamista luonnon antimilla. Luonnon/luonnossa maalaaminen ja piirtäminen ovat myös tärkeitä.

 


 

8. SANALLISUUS

 

Aktiviteeteissa, joissa lapsen täytyy käyttää valmiuksiaan ajatella täysin lausein ja olla kiinnostunut uusista sanoista sekä vieraista kielistä.

Kielellisesti älykäs lapsi osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, ja hän ymmärtää muiden    viesteistä kielellisiä vivahteita – ja pitää myös sanoilla leikkimisestä. 

Tämä taito kehittyy, kun lapsi oppii uusia materiaaleja ja apuvälineitä, luo niistä persoonallisia teoksia sekä selostaa sanallisesti mitä materiaaleja on käyttänyt, miksi juuri niitä ja mitä lopputulos kuvaa.

 


 

9. VUOROVAIKUTTEISUUS

 

Aktiviteeteissa, joissa lapsen täytyy käyttää valmiuksiaan olla toisten kanssa vuorovaikutuksessa ja tunnistaa sekä omia että toisten tunteita.

On kykyä olla toisten kanssa vuorovaikutuksessa, taito tulla ihmisten kanssa hyvin toimeen.

Tässä auttavat ryhmätyöt, joissa lasten täytyy tehdä yhteistyötä tuottaakseen piirustuksia tai muita taideteoksia.

 


 

10. MATEMAATTISUUS


Matemaattis-looginen älykkyys​: Aktiviteeteissa, joissa lapsen täytyy käyttää valmiuksiaan ratkaista ongelmia loogisesti sekä käytännön laskutoimituksissa.

On kyky loogiseen ongelman ratkaisuun – ja myös numeroilla leikkimistä, matemaattisten ongelmien ratkaisemista, päässälaskua.

Tämän kyvyn kehittämiseen auttavat laskeminen ja mittaaminen: pituus, leveys, syvyys, korkeus, halkaisija jne. Kaikkeen taiteeseen tarvitaan myös matematiikkaa – hauskalla ja kasvattavalla tavalla.

 

Luovan Oppimisen lähde

Teoriassa älykkyyttä ei mitata vain älyllisen ymmärtämisen määrällä. Älykkyys on paljon laajempi alue, joka sisältää valmiuksia, kuten koulutuksen omaksuminen, itsetuntemus, sosiaaliset taidot, hahmotuskyky, luokittelu, filosofointi jne. Tähän perustuen Luovan Oppimisen lähteemme Jørn Martin Steenhold tietää, että 3-11 -vuotiaiden lasten kymmentä älykkyyden osa-aluetta voidaan stimuloida luovilla projekteilla.

Luova oppiminen - merkkien selitys

Luku ilmaisee iän, josta alkaen lasten älylliset ja motoriset taidot ovat tarpeeksi kehittyneet idean tai aktiviteetin toteuttamiseen. Lataa yhteensä 100 tulostettavaa ohjetta nettisivuiltamme ja lue lisää, miten jokaista älykkyyden osa-aluetta voidaan stimuloida. Moni projekti stimuloi useampaa kuin yhtä älykkyyden osa-aluetta.